Piu. 1. v.t. Throw or swing, as with a cord; wave about. Ka piua te kete kokowai ki te wai (J. iii, 17). Homai, e hine, te ahi kia piua, ko te rama iti (M. 403).
2. Make wavy. To uru i piua te wai o te kakahi (S. 111).
3. v.i. Skip with a rope. Ka emi mai te mano o te tangata ki te haka, ki te waiata, ki te piu (M. vii).
4. n. Skipping rope.
piupiu. 1. v.i. Oscillate, move to and fro. Ka piupiu te pu o Raka.
2. v.t. Wave about. Katahi taua kuia ka whiu i tana maripi mura, ka piupiua ki tahi taha ona, ki tahi taha ona.
3. n. Blechnum capense, B. discolor, and Dryopteris pennigera, ferns.
4. A garment consisting of a heavy fringe, about 18 in. wide, attached to a band for the waist.
Williams Dictionary