tūpāpaku, n. 1. Corpse. Erangi ko nga tupapaku i tanumia ki te rua (T. 155).
2. Sick person, invalid, sufferer. Ka ora te tupapaku i tenei karakia (M. 209). Ka whakawaia te tupapaku ana taia ki te moko, ka waiatatia kei rongo i te mamae o te uhi.
3. One intended to be killed. Katahi ka tahuri ki te tupe i te tupapaku; na, kua ngoikore te tupapaku, heoiti ano ka mau (T. 119).
Williams Dictionary