whakaputa. 1. v.t. Cause to come forth. Ka wahia i te tungaroa o te whare hei ara whakaputanga mo te tamaiti ki waho, ka whakaputaina (T. 52). Whakaputa i te ihu, rescue, save. Homai he kai hai whakaputa i te ihu o matou ko aku tamariki. ‖ puta, 9.
2. Parry, cause to pass on one side. ‖ puta, 7.
3. Perform ceremonial cleansing fromtapu contracted from a corpse. Kihai i tika te whakaputa a Tuhoro i a ia i tona raweketanga i a Tama-te-kapua (J. ii, 226).
4. v.i. Begin to come forth. Katahi ka whakaputa te tangata whenua ki waho (T. 101).
5. Boast. Ka kino to mahi whakaputa.
Williams Dictionary